Iski ihan kamala väsymys yht'äkkiä. Niko leikki lattialla ja mä kattelin Netflixistä pleikkarilla Gossip Girliä. Nukahin. Heräsin siihe ku Niko pamautti lelulla lattiaan. Onneks T tuli äsken kotiin, joten voin ottaa vähän aikaa ihan rennosti ja juuan kupposen kahvia. Sitä monesti miettii, mitä ois olla yh. Not nice. Kunnioitus niille, jotka on! Vaikka Niko onkin ehkä yks maailman helpoimmista lapsista, on se silti välillä rankkaa olla yksin kaikki päivät. Onneks T tulee kuitenkin sitten kotiin jo 17 aikaan :) Mä oon aika tyytyväinen tähän tilanteeseen. Saan omaa rauhaa päivisin kun T on töissä (siis Teestä omaa aikaa:D) ja iltasin jos tuntuu sille, voin lähteä johonkin. Päivisinkin voin lähteä, varsinkin kun saatiin meidän vaunuihin uudet sisäkumit, joten ne on taas ehjät! Ja autonkin saan, kunhan vaan nätisti pyydän ja sovin etukäteen. :)
Mä oon tässä pähkäilly alottavani Nikolla sormiruokailua pikkuhiljaa, tai oikeastaan sitä suositeltiin neuvolassa. Onhan Niko syöny maissinaksuja, ja jotain pieniä juttuja ite. On vaan niin pirun herkkä oksennusrefleksi pienellä, joten oksentaa tosi herkästi. Eikä oikeen älyä suuhunkaan laittaa. No, pikkuhiljaa tulee varmasti hyvä. Oletteko muut alotelleet sormiruokailua, ja missä iässä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Risuja vai ruusuja? Kerro huolesi.♥