JOULU

Joulu. Alkaa lähestyä pikkuhiljaa, enää on vain pari viikkoa aattoon. Aattoon, joka on tänä jouluna erilaisempi kuin ennen. Aina ollaan oltu koko joulu äitin luona, kaikki sisarukset yhdessä koossa. Ei tänä vuonna. Nyt mennään mun siskon luokse, tosin kaikki muutkin tulee sinne. Sisko lähtee töihin yöksi, joten sekin muuttaa vähän joulua. No, mulle on aivan sama, kunhan perhe on koossa, tarjolla on hyvää ruokaa ja pääsen illalla yömessuun ja hautausmaalle viemään kynttilät maailman rakkaimpien ukin ja mummon haudalle. Joulupävänä mennään luultavasti Mäntyharjulle, Tomin porukoiden luokse. 

Lahjojakaan mulla ei oo kun yksi per ihminen, vaikka moni ostaa useamman paketin. Mun mielestä joulu vaan on menny aivan liian kaupalliseks jutuks (se kertoo jo aika paljon et kaupassa myydään joulukalentereita jo 24e hintasina!!). Haluan lahjat kuitenkin ostaa, koksa lapset niin odottavat pukkia. Mullekkin joulun "merkitys" on kasvanut vuosien saatossa, kun ikää on tullut lisää. Enää ei oo tärkeintä lahjat, vaan se yhdessä olo ja tunne, se jouluinen fiilis jota en osaa selittää. Mä ite saan varmaan äitiltä pari pakettia, iskältä paketin ja ehkä pikkusiskolta jotain pientä. Se riittää.

Mut se pukki, se on aivan ehdoton joulun ykkösjuttu! Kattoo kun lapsia jännittää, pieni paniikki on koko aaton yllä, millon se tulee - kysymys satelee joka toinen minuutti.. Ja kun se lopulta tulee, kaikki menee aivan hiljaseks ja paniikkiin. Jep, sitä mä odotan! 

Tottakai myös lastenohjelmat kuuluu jouluun, erityisesti lumiukko, joulupukki ja noitarumpu, joulupukin kuumalinja.. ja muut jouluaattona tulevat. 

Illalla sitten rauhottuminen, yöpuvun ja villasukkien pukeminen, karkkien syönti ja elokuvan katsominen. Myös sauna on asioita, joita odotan joulussa. Tänä vuonna aatolta sauna jää ainakin välistä, joten pitää käydä sitten joulupäivänä. Hautausmaalle tosiaan mennään yömessua ennen, jolloin siellä on ihanan rauhallista, kynttilämeri valaisee juuri sopivasti. Yömessu on aina ollut meidän perinne, varsinkin äitin ja veljen kanssa ollaan käyty lähes joka vuosi, tosin pari vuotta on nyt jäänyt välistä, kylmyyden takia.

Ennen vanhaan myös ukki oli meillä joka joulu, kunnes viisi vuotta sitten ukki kuoli jouluaattona. Ainoa joulu niin kauan kun mä muistan, ettei se tullut kotiin jouluksi. Ja silloin se tapahtui. En tiedä tarkalleen mitä tapahtu, en halua edes tietää yksityiskohtia. Ukki oli mulle niin rakas. Tapahtunut tottakai muutti jouluamme vähän, ihmiset saattavat itkeä ja olla haikeina. Mutta ukki on meidän oma jouluenkeli♥ 

Menipä herkistelyks! :) Mut eihän se väärin oo. 

Millonka me vietetään sit täysin keskenämme joulu? Jaa a, ei tietoa. Ehkä sitten, kun on enemmän lapsia, se omakotitalo ja farmaribemari. Mun mielestä jouluna vain kuuluu olla yhdessä, ja ehdottomasti lastenkin kanssa. Mitä enemmän lapsia, sen mukavampaa. Ehkä mä omalla tavallani kaipaan sitä omaa lapsuutta, sitä iloa ja riemua, jännitystä ja odotusta. Haluan myös saada nuo tunteet omalle lapselleni, joten aina meillä joulu tulee olemaan "suuri" juhlapäivä, suurine määrine ruokia, lahjoja ja hengailua. 

Jouluun meillä ei kuulu alkoholi, paitsi jotkut meistä juo illalla viiniä ja syö siinä samalla juustoja. Koskaan en oo ketään meistä nähnyt humalassa jouluna, joten mitään draumoja ei siitä ole jäänyt. Mun tekis mieli hakea kaikki alkoholistien lapset meille, ostaa niille lahjat ja antaa niille selvä joulu. Mä en tajua miten kukaan voi olla niin ajattelematon! Mä en koskaan, en koskaan aio olla humalassa jouluna. Mun lasten ei tarvitse sellaista katsoa. 

Tuun joulun jälkeen kertomaan, miten meidän aatto ja muut joulupäivät meni. Anteeksi pitkästä ja ehkä vähän sekavasta postauksesta. :) 

♥: Jonna