SYNNYTYSKERTOMUS

Mä ajattelin kirjottaa tän nyt, vaikka aikasemmin julkasinki noi kuvat. 

 Eli, mullahan oli raskausmyrkytys, ja olin aika monta viikkoa sairaalassa. Käynnistyspäätös tehtiin 2.7.2012 (rv 37+2). Aloitettiin yhdellä murusella, ja siitä sitten kasvatettiin annosta pikkuhiljaa. Ei mitään reaktiota. Pieniä supistuksia siellä täällä. En ollut viikossa auennut yhtään. Lauantaina (7.7) lääkäri sitten teki päätöksen, että seuraavana päivänä leikataan ellei yöllä tapahdu jotain edistystä. Illalla tehtiin sitten jo valmistuksia leikkaukseen. Otettiin käyrät, verikokeita ja tyhjennettiin suoli (hyi helvetti).

 

Seuraava aamu tuli. Yöllä en ollu auennu senttiäkään, ja olin nukkunu paremmi ku koko sairaalassa olo aikana. Mun sisko ja T tuli 8 maissa sairaalaan. Lääkäri tuli moikkaamaan, kysy vointia yms. Mulla ei ollu mitään hajuakaan, mihin aikaan mut leikattas. Sain vatsahappoja rauhottavaa lääkettä, mulle laitettiin katetri ja sit odoteltiin. Mun ei tarvinnu odottaa kauaakaan, kun hoitaja tuli sanomaan että nyt lähetään. Leikkaussaliin mut vietiin sängyssä.

Mun sisko jäi matkalla synnärille, ja mä jatkoin matkaani kohti leikkaussalia. T jäi pukemaan johonkin vaatteet joilla pääs mukaan leikkaussaliin. Leikkaussaliin tuli anestesialääkäri, joka pisti muhun spinaalipuudutuksen. Yhellä hoitajalla meinas mennä hermo, ku en meinannu pysyä paikoillani. :D Mut ai saatana se sattu, ku ne tunki sen ainaki 5 metriä pitkän neulan mun selkärankaan!! Sen jälkee ei koskenu enää mihinkää, olo oli ku oisin leijunu ilmassa.. Hoitaja kokeili vielä semmosella kylmällä lapulla, et tunnenko mitään. Oli jännä olo, ku tisseillä tuntu kyllä tosi hyvin ku se paino sitä, mut mahan kohdalla ei tuntunu enää muutaku kylmää.. Ne nosti mun tissien kohdalta ton mekon ylös, T tuli mun viereen istumaan, mulle laitettiin happinaamari naamalle ja verenpainemittari käteen. Mun kädet laitettiin semmosilla siteillä kiinni siihe leikkauspöydälle. Toisen käden sain irti ku pyysin, ku halusin pitää Ttä kädestä kiinni. Ihmisiä tuli vaan esittäytymään, ja olin vaa et "moi" :D Mä en loppupeleissä ees nähny mitää, ku ei ollu lasit päässä ja silmistä valu vettä. Siinä vaa sitten odoteltiin ku lääkäri vetää mun mahaa auki. Jossain vaiheessa tuntu semmosta painetta, ihaku joku ois maannu mun keuhkojen päällä. Alle minuutti siitä, kuulu karjasu. Mun poika on syntynyt! Kuulin ku lääkäri selitti jollekkin, että liikaa oli lapsivettä ja jotain. Poika näytettiin mulle äkkiä, ja sit se lähti. Mä makasin vaa tyhmänä siinä pöydällä. Kohta vauva tuli uudestaan mun silmien etee, annoin suukon ja sit ne lähti Tn kanssa synnärille. Mun maha ommeltiin kiinni, verho vedettiin takas mun päälle ja mut siirrettiin tohon mulle jo tutuks tulleeseen sänkyyn. Hoitaja sano et "noni, siirrytääs nyt takasin tohon sun omaan sänkyyn", johon mä totesin "No en mä ainakaa sinne yksin pääse" :D Kaikki nauro.. 

No, sit mä lähin sinne synnärille. Normaalisti tässä vaiheessa mentäisiin heräämöön, mut päätettiin et pääsen suoraan vauvan luokse. Multa otettiin kokoajan verenpaineita, varmaan jonkun 5 min välein. Jossain vaiheessa mun sisko sano, et Jonna nosta tota peittoo enemmän sun päälle, sun mekko on iha veressä.. Siinä vaiheessa soitin kelloa ja hoitaja tuli. Mun siskolle ja Tlle vaan sanottiin, et äkkiä pois täältä, ottakaa vauva mukaa. Myöhemmin mä kuulin, et osastolla oli huudettu jotain että missä on se hiekkapussi, leikattu äiti vuotaa... Sit sinne huoneeseen tuli hoitajia, ne laitto mun haavan päälle jonku painavan pussin, ja veti sen kiinni semmosella puristus siteellä. Hoikistuin muute ainaki 10 kg sen avulla ;) Ja oli itellä paljo mukavampi olokin. Ja ne kipulääkkeet... Jotain nannaa. :D Heti ku mua alko sattumaa, senku vaa painoin nappia ja hoitaja tuli kipupiikin kanssa. <3 Sain kaks kipupiikkiä ja sit sain suun limakalvoille semmosta helvetin pahan makusta litkua, mut se oli ihanaa tavaraa. Rupes vaa väsyttää pirusti. 

Parin tunnin päästä leikkauksesta mut ja vauva vietiin osastolle. 

Mua itteeni suorastaan vituttaa se, et mut leikattiin. Mulla on niin epäonnistunu olo. Enkö mä saa ees yhtä lasta synnytettyä? Ja mulle on aina sanottu, et mulla on synnyttäjän lantio.